Rahastojen hyödyt ja haitat

Moni sijoitusasiantuntija on mediassa todennut, että suomalaisista yhdeksälle kymmenestä sopii parhaiten kuukausisäästäminen maailmanlaajuisesti sijoittavaan indeksirahastoon. Jokainen sijoittamisen aloittamista pohtiva haluaa kuitenkin ymmärtää mihin sijoittaa, joten kerromme seuraavaksi mitkä ovat rahastosijoituksien hyödyt ja haitat.


Rahastojen hyödyt

HELPPOUS

Rahastot ovat helppo tapa aloittaa sijoittaminen, sillä se vaatii vähemmän perehdytystä ja osaamista. Salkunhoitaja pitää huolen hajautuksesta ja kuukausisäästämisen voi helposti automatisoida. 

Kun haluat säästää aikaasi muuhun, kuin markkinoiden aktiiviseen seuraamiseen on rahastosijoittaminen sopiva vaihtoehto. 

HAJAUTUS

Kun sijoitat rahastoon, sinun ei tarvitse ostaa pörssiyhtiöiden osakkeita yksitellen. Ostat rahastosta osuuksia, josta jokainen osuus pitää sisällään kaikkia niitä arvopapereita, mitä rahasto omistaa. Tämä tarkoittaa sitä, että ostamalla rahastoa hajautat riskiäsi, koska sijoitat yhdellä sijoituksella kaikkiin niihin arvopapereihin, joita rahasto omistaa. 

Rahastot voivat sijoittaa pörssiyhtiöiden osakkeisiin, korkopapereihin tai vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin, kuten kultaan. Rahaston riskitaso vaihtelee sijoitusstrategiasta riippuen. Osakerahastoissa on suurin riski, joten niille annetaan suuri osuus omassa salkussa vain, jos sijoittaa usean vuoden tähtäimellä ja on valmis myös häviämään rahaa. Korkorahastoillakin voi hävitä, mutta rajatummin. 

Rahaston riskitaso vaihtelee sijoitusstrategiasta riippuen. Osakesäästäjien jäsenenä pääset mukaan sijoituskursseille ja muihin tapahtumiin, jossa opit sijoittamisesta enemmän.

LAAJEMMAT SIJOITUSMAHDOLLISUUDET

Voit sijoittaa sellaisille markkinoille rahastojen kautta, joille piensijoittajan voi olla muuten hankala sijoittaa. Esimerkiksi kehittyvien markkinoiden pörsseihin. 

KULUT

Jo yhdestä rahastosta saa jonkin verran hajautusta sijoituksille, mutta vastapainona sijoittajan täytyy huomioida rahaston kulut.  Pääosan rahastojen kuluista muodostavat juoksevat kulut. Lisäksi osa rahastoista veloittaa tuottosidonnaista palkkiota. Tyypillisesti juoksevat kulut ovat 0,2–1,5 prosenttia sijoituskohteesta riippuen. Kuluiltaan halvempia ovat tyypillisesti indeksirahastot. 

Osakesijoittaja, joka sijoittaa suoraan pörssiyhtiöiden osakkeisiin maksaa jokaisesta ostosta ja myynnistä kaupankäyntipalkkion. Lisäksi pörssiyhtiöiden maksamat osingot ovat suorissa osakesijoituksissa heti verotettavaa tuloa (pl. osakesäästötili). Rahastosijoituksissa sijoittaja ei maksa kaupankäyntipalkkiota siitä, että salkunhoitaja käy kauppaa osakkeilla ja tekee muutoksia rahaston omistuksiin. Lisäksi, jos rahaston osuudenomistaja sijoittaa rahaston kasvuosuussarjaan, sijoitetaan vuosittaiset osingot uudelleen rahastoon, eikä sijoittajan tarvitse vuosittain maksaa osingoista veroa.

MATALA MINIMISIJOITUS

Suomessa rahastojen minimisijoitukset ovat pääosin hyvin alhaiset. Puhutaan muutamista kympeistä. Minimisumma riippuu aina palveluntarjoajasta. 

Rahastojen huonot puolet

VALINNNANVAIKEUS

Vaikka rahastoihin sijoittaminen käy nopeasti ja kuukausisäästön saa aktivoitua helposti, saattaa monella iskeä valinnanvaikeus, koska rahastovalikoima on laaja.  

KULUT

Myös huonoihin puoliin voi lisätä kulut. Aktiivisesti hallinnoiduissa rahastoissa on korkeammat kulut ja näille rahastoille indeksin päihittäminen on monesti haastavaa. Sijoittajan tulee pitää mielessä, että kulut syövät tuottoa ja selvittää, millaista tuottoa rahasto on historiallisesti tuottanut. Yleensä historiallinen rahastotuotto näytetään kulujen jälkeen, joten sitä on silloin helppo verrata muiden rahastojen historiallisiin tuottoihin. Historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta, mutta on yksi tapa verrata rahastoja. 

VALINNANVAPAUS UUPUU

Rahastot seuraavat ennalta määriteltyjä sääntöjä ja sijoitusstrategiaa. Näin ollen sijoittaja ei voi vaikuttaa rahaston sijoituspäätöksiin.